Ensihoidon järjestäminen Pirkanmaalla on ollut myllyssä todella pitkään, ja olen seurannut tätä prosessia pitkän aikaa sekä kuuntelemalla valtuuston kaikuja että myös julkaistun materiaalin avulla. Asiasta puhutaan paljon ja homma on mennyt niin mielenkiintoiseksi, että olen jo hetken miettinyt että asiasta täytyy kirjoittaa jonkinlainen objektiivinen referaatti – homma on levinnyt niin moniin asiakirjoihin, että kokonaiskuvaa on jo vaikea saada.

Kirjoitan muutenkin usein referaatteja monimutkaisista asioista joita täytyy ymmärtää – kun sen tekee näin blogiin, siitä voi ilahtua joku muukin. Päätöksenteon kun olisi muutenkin hyvä olla läpinäkyvää ja ymmärrettävää.

No, tässä tulee: Nyt kun ulos satoi sopivasti metri lunta, päätin jättää auringonottamisen väliin ja pureskelin pöytäkirjat, lausunnot ja tähänastiset päätökset läpi yhden kahvipannullisen voimalla. Nyt Gavisconia, kiitos.

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto siis käsittelee ensihoidon palvelutasopäätöstä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, miten ensihoito Pirkanmaalla järjestetään. Yksinkertaistettu merkitys kansalaiselle: Missä on ambulanssi, millainen ambulanssi se on ja miten nopeasti se tavoittaa potilaan. Jätän tässä väliin hoitotason ja perustason palveluista käydyn väännön, sillä siitä voisi kuntakohtaisesti kirjoittaa kokonaan oman juttunsa – tästä yritän selvitä alle kahden sivun.

Järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille, sen on määriteltävä uudelleen miten palvelut järjestetään. Palautetaan mieleen vielä valmistelun perusajatus: ”Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä”. (Lähde: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös: Hallituksen esitys)

Esityksessä todetaan seuraavaa:

”Kaikki ensihoitoyksiköt ovat 90 sekunnin hälytysvalmiudessa. Varallaolojärjestelmästä luopuminen parantaa merkittävästi palvelutasoa monessa kunnassa”.

Sairaanhoitopiiri myös uutisoi 23.2.2012 asiasta seuraavaa:

”Kuntien kustannukset ovat sitä korkeammat, mitä nopeampi lähtövalmius sairaankuljetusyksiköille määritellään. Lähtökohtana uudistuksessa on ambulanssien välittömän lähtövalmiuden parantaminen. Tällöin nykyinen mahdollinen 15 minuutin lähtöviive poistuu kiireellisissä tehtävissä”.

Valtakunnallisen ensihoitopalveluiden uudistuksen motivaatio on siinä, että ensihoidon palvelutaso on ollut hyvin kirjavaa. Kirjavuus johtuu osin varallaolojärjestelmästä, joka on – kansanomaisesti selitettynä – sairaankuljetukselle tyypillistä järjestelmää erityisesti maakunnissa, jossa erityisesti virka-ajan ulkopuolella sairaankuljettajat ovat ns. varalla, päivystäen esimerkiksi kotona. Tällöin lähtövalmius on yleensä 15 minuuttia hälytyksestä. Valtakunnallisesti ensihoidon uudistamisen tavoitteena on parantaa palvelutasoa, jonka yksi toteutustapa on saada eri kuntien ambulanssit välittömään lähtövalmiuteen. Tämä luonnollisesti maksaa rahaa, mutta se on keino saada palvelutaso yhtäläiseksi.

Hallituksen valtuustolle valmistelema viimeisin versio on päivätty 27.8.2012.

Pohjana on valtava määrä tietoa, jonka toistaminen tässä ei ole tarkoituksenmukaista. Yksinkertaistettuna voidaan kuitenkin sanoa, että on erittäin haasteellista sovittaa erilaisten väestötiheyksien sekä eri etäisyyksillä mm. TAYSista olevien kuntien ensihoitopalvelu yhteen – kustannukset pitäisi saada jakautumaan jotenkin tasaisesti.

Alkuperäisessä mallissa sairaanhoitopiiri esitti että kiireellisen sairaankuljetuksen kustannukset jaetaan 50% asukasmäärän ja 50% tehtäviin käytetyn ajan mukaan. Noin kolmannes kunnista kannatti kuitenkin mallia, jossa kustannusten jako määräytyy 30% asukasperusteisesti ja 70% tehtäviin kulutetun ajan mukaan. Motivaatiot lienevät selvät, kuten sairaanhoitopiirin hallitus toteaa:

”Tehtävien kestoon perustuva jako tuottaa sairaanhoitopiirin reuna-alueille erittäin korkeat asukaskohtaiset kustannukset, mitä ei voi pitää kuntien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta oikeana. Tästä johtuen sairaanhoitopiiri on päätynyt esittämään kustannusten jakomallia 2, jossa kiireellisen ensihoidon kustannukset jaetaan puoleksi tehtävien keston ja puoleksi asukasluvun mukaan”. Tämä on siis 50-50 -malli, jota enemmistö kannatti.

Tästä huolimatta valtuuston 24.9.2012 kokouksessa kuitenkin esitettiin muutosehdotus, jossa edellä mainittua 30-70 -mallia ehdotettiin palvelutasopäätöksen kustannusjakomalliksi. Muutoksesta äänestettiin hallituksessa, ja se hyväksyttiin.

Sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksesta 24.9.2012 löytyy liite, jossa ovat kuntien lausunnot palvelupäätösesityksestä. Nappasin otteita näistä lausunnoista:

  • Akaa: ”Kustannukset nousevat”
  • Hämeenkyrö: ”Liian kallis kunnalle (kustannusnousu 4x), asia uuteen valmisteluun”
  • Ikaalinen: ”Palveluiden laatu heikkenee, asia uuteen valmisteluun”
  • Kangasala: ”Osallistuminen kotisairaalan tehtävien hoitoon toivottavaa, ensihoidon valmiustaso Kangasalla paranee”
  • Kihniö: ”Ehdotus ei vastaa terveydenhuoltolain vaatimuksia eikä sovi kunnan taloudellisiin voimavaroihin, asia uuteen valmisteluun”
  • Kuhmoinen: ”Yöaikaista varallaoloa toivotaan”
  • Lempäälä: ”Nousevat kustannukset huolestuttavat”
  • Mänttä-Vilppula: ”Ehdotuksen kustannukset järjettömät ja täysin kestämättömät, ensihoidon järjestäminen tarkasteltava uudelleen”
  • Nokia: ”Huoli kustannusten noususta”
  • Parkano: ”Ehdotus erittäin kallis (nousu 3x)”
  • Pirkkala: ”Kustannusten nousu kohtuuton”
  • Pälkäne: ”Huoli kustannusten noususta, ensihoitopalvelun taso paranee”
  • Tampere: ”Järjestelmän rakentaminen asteittain kuntatalouden kestokyvyn rajoissa, terveyskeskukset eivät voi suunnitella henkilöstöresurssointia ensihoitajien varaan”
  • Urjala: ”Huoli kohoavista kustannuksista”
  • Vesilahti: ”Kustannusten nousu (2x) huolettaa”
  • Ylöjärvi: ”2,5x kustannusten nousu sietämätöntä, palvelutasopäätöksen asteittainen täytäntöönpano –> uuteen valmisteluun”

Aika selvää kieltä – kuntien talousnäkymät ovat sellaiset, että pessimisti voisi pitää ensihoidon palvelutason nostoa tässä tilanteessa hyvin vaikeana tehtävänä saada läpi. Tältä asia näyttää myös paperilla, sillä 24.09.2012 kokouksessa valtuusto päätti myös palauttaa koko palvelutasopäätöksen uudelleen valmisteluun.

Tämä ei varmaan ollut yllätys.

Sitä oli kuitenkin pian tullut tieto, jonka mukaan eräs harkinnassa oleva keino palvelutasopäätöksen jatkovalmistelussa olisi 15 minuutin yöaikaisen varallaolon palauttaminen. Tämä on tietysti tilannetta seuraaville varsin mielenkiintoista, koska – kuten jutun alussa sairaanhoitopiirin uutisessakin todettiin – välittömän lähtövalmiuden ajatus on koko uudistuksen ydin ja perusta.

Ylimääräinen hallituksen kokous käsittelee palvelutasopäätöstä uudelleen lokakuun lopussa. Sairaanhoitopiirin mukaan seuraava valtuuston kokous on ylimääräinen kokous, joka järjestettäneen 13.11.2012.

Tuolloin toivottavasti nähdään se, onko totuus ensihoidon kannalta niin synkkä, että kuntatalous ei Pirkanmaan tasolla kestä palvelutason yhdenmukaistamista sille tasolle kuin on tavoiteltu. Lisäksi saamme toivottavasti tietää myös sen, onko patenttiratkaisuksi todella etsitty hallituksessa sitä, että tasapuolinen järjestäminen tarkoittaisi sitä, että yhä useammassa paikassa ambulanssi lähtee liikkeelle vasta vartin päästä hälytyksestä? Jos on, niin missä ja milloin?

Kukaan ei tiedä. Tässä vaiheessa voidaan vain spekuloida – ja sekös kenttää riemastuttaa.

Mielestäni alan ihmisten lisäksi kuitenkin myös kuntalaisten – Tampereella ja muuallakin – olisi syytä kiinnostua asiasta ja seurata sen valmistelua. Analyyttinen uutisointi asiasta on mielestäni toistaiseksi ollut ihmeen vähäistä, vaikka sen vaikutus ihmisten elämään on varsin suuri.

EDIT 26.10.12  17:20

Juuri kun pääsin tämän kirjoittamasta, Aamulehti julkaisi seuraavan artikkelin: Ensihoidon palvelutaso muuttuu Tampereen ja Nokian ulkopuolella. Eli siirtymistä yöaikaiseen 15 minuutin lähtövalmiuteen ehdotetaan Tampereen ja Nokian keskustan sekä Hervannan ulkopuolella.

Missä ihmeessä se tasavertaisuus ja kehitys nyt on, mitä uudistuksella tavoiteltiin?