Asunto- ja kiinteistölautakunta kokousti 4.10. Kokous alkoi ajankohtaisilla asioilla, jossa saimme asunto- ja kehitysjohtajan erinomaisen katsauksen nuorten asumiseen Tampereella.

Tamperelaisten nuorten asunnottomuus on 2010-luvulla tasaisesti vähentynyt. Kun vuonna 2011 asunnottomia nuoria oli vielä 351, vuonna 2016 luku oli jo 225.  Tampereen kaupungin ja Nuorisoasuntoliitto ry:n tekemän selvityksen mukaan asunnottomuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat useimmiten päihde- ja mielenterveysongelmat, puutteelliset asumistaidot sekä esimerkiksi taloudellinen taitamattomuus.

Vaikka syynä oli osittain myös pula pienistä ja kohtuuhintaisista asunnoista, pelkällä asuntopolitiikalla ongelmaa ei voi helpottaa. Esityksestä itselleni nousi jälleen esiin tuttu ja tiivis ajatus: Syrjäytymisen ehkäisy on yhteistä ja pitkäjänteistä työtä, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Lautakunnassa virisi jälleen todella rakentavaa ja hyvää keskustelua. Pidin itse puheenvuoron siitä, miten Tampereella tehtävän palveluohjauksen tehostamisen on tärkeää ulottua aivan kaikkialle organisaatiossa – myös sen sidosryhmiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruohonjuuritasolla avun antaminen ei kysy ammattinimikettä. Ongelman voi tunnistaa kuka tahansa, joka kohtaa kaupunkilaisia työssään. Näin esimerkiksi vuokra-asuntoja hoitavissa organisaatioissa voidaan nähdä nuorten asumiseen liittyen merkkejä laajemmista ongelmista, jotka muuten jäävät piiloon.

Jos ongelman havaitseva työntekijä huomaa ongelman ja omaa perustiedot siitä mistä apua voisi saada, jo yksinkertaisesti pelkästään oikean puhelinnumeron antaminen asiakkaalle voi auttaa paljon. Nostin esiin myös huomion siitä, että yhteisöllisen asumisen edistäminen aivan kaavoituksen ja suunnittelun tasolla on keskeistä myös hyvinvoinnin edistämisessä.

Esityslistan mukaisesti päätimme myös usean tonttivarauksen tekemisestä. Nämä kohdat ovat esityslistalla runsaasti edustettuina, sillä kuten mediasta olemme saaneet viime aikoina lukea, asuntorakentaminen on tällä hetkellä todella vauhdikasta. Pelkästään Vuorekseen päätettiin tässä kokouksessa viisi uutta tonttivarausta – kaupungin kasvuvauhdin pystyy todella aistimaan.

Käsittelimme lisäksi useita täydennysrakentamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia. Näissä päätöksissä kyse on tiivistetysti siitä, että kun esimerkiksi taloyhtiö päättää tiivistää rakentamista tontillaan täydennysrakentamisen keinoin, myös rakennusoikeus ja siten lopullinen asuinpinta-ala luonnollisesti kasvaa.

Näissä tapauksissa kaupunki tekee tontista aina uuden maankäyttösopimuksen, jossa kaupungille sovitaan suoritettavaksi asianmukainen korvaus mm. lisääntyneestä rakennusoikeudesta sekä esimerkiksi kunnan tontille tarvittavista infran muutoksista. Tampere kehottaa aktiivisesti täydennysrakentamiseen ja tarjoaa tähän myös kannustimia, jotka huomioidaan sopimuksissa. Täydennysrakentaminen vastaa usein järkevällä tavalla myös kasvavan kaupungin lisääntyvään asuntotarpeeseen.

Saimme kokouksessa tiedoksi myös aiemmin Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa käsitellyn Hippoksen päiväkodin tarveselvityksen. Päiväkotia on korjattu useaan otteeseen mm. sisäilmaongelmien takia, mutta rakennus on väistämättä elinkaarensa päässä. Tarveselvityksessä suositetaan uuden päiväkodin rakentamista ja tarvittava raha olikin mukana jo talousarviokokouksen talonrakennusohjelman luonnoksessa.

Uudisrakentaminen palvelukiinteistöjen kohdalla on mielestäni järkevää ja jokainen nykyisessä talonrakennussuunnitelmassa oleva uusi päiväkoti iloinen asia. Pidin asiasta myös lyhyen puheenvuoron, jossa nostin esiin sen tosiasian että näiden erityisesti esimerkiksi päivähoidon ja mm. sote-kiinteistöjen kohdalla rakennuksen kunto ei ole ainoa määrittävä tekijä.

On syytä muistaa, että nykyaikainen palvelukiinteistö on suunniteltu nykyhetken toimintatapojen mukaan. Monissa vanhoissa rakennuksissa näin ei ole. Uudisrakentamisella tiloista saadaan paremmin nykypäivän toimintatapoja vastaavia, jolloin lisätään myös tilan käyttötehokkuutta, energiatehokkuutta sekä esimerkiksi työhyvinvointia. Uudisrakennus on siis parhaimmillaan monin tavoin järkevä investointi – tilankäytön tehostaminen on myös keskeinen säästökeino.

Kommentit

kommenttia