Vanhojen rakennusten suojelu ja kunnossapito on omistajan vastuulla – joka on usein kaupunki. Vaihtoehtoja on periaatteessa kolme. Huonoin vaihtoehto on se, että rakennusten annetaan rapistua ja muodostua kiistakapuloiksi, joissa säilyttävät ratkaisut ovat muodostuneet jo erittäin kalliiksi, mutta myöskään purkaminen ei ole suojelun tai kulttuurillisten arvojen vuoksi automaattisesti paras ratkaisu. Näin on käynyt esimerkiksi vanhalle tavara-asemalle.

Toinen vaihtoehto on rakennuksen myynti. Tämäkään vaihtoehto ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä vanhojen rakennusten myynti ei ole aina helppoa. Moni vanha rakennus ei sovellu uuteen käyttötarkoitukseen. Suojelumääräykset rajoittavat rakennuksen korjaamista uutta käyttötarkoitusta varten ja nostavat remonttikustannuksia. Myynti voi olla joissakin tapauksissa kokonaiskuvan kannalta järkevä vaihtoehto, mutta ostajaa ei välttämättä yksinkertaisesti löydy.

Kolmas vaihtoehto on sitten se, mitä asunto- ja kiinteistölautakunta päätti tehdä eilen. Teimme käytännössä erittäin merkittävän kulttuuri-investoinnin hyväksymällä kaupungin osuuden Frenckellin pannuhuoneen peruskorjauksesta.

Vanhan kirjastotalon puistossa on monelle kaupunkilaiselle tuttu, Frenckellin tehtaan vanhaksi pannuhuoneeksi rakennettu pienehkö rakennus. Birger Federleyn suunnittelema rakennus on toiminut aiemmin lehtilukusalina, mutta se jäi tyhjilleen lukusalin siirryttyä pääkirjasto Metsoon.

Rakennus on asemakaavassa suojeltu ja erittäin keskeisellä paikalla. Kaupunki järjesti tilan vuokraamisesta kilpailutuksen, johon saatiin 14 ehdotusta. Näistä ehdotuksista vuokralaiseksi valittiin Livelaboratorio Oy, jonka omistaa Muusikkojen Liitto.

Pannuhuoneen pelastamiseksi laadittiin yhteistyökuvio, jossa kaupunki investoi n. 1,2 miljoonaa kiinteistön peruskorjaukseen. Tästä summasta lähtee vielä pois n. 200 000 euroa, jonka kaupunki saa tukea valtiolta. Vastaavasti vuokralainen sitoutuu investoimaan korjauksen kakkosvaiheen, jossa pannuhuoneeseen tehdään Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen innovatiivinen muunneltava akustiikka, sisätilat sekä huipputasoinen esiintymistekniikka. Lopputuloksena tyhjästä pannuhuoneesta syntyy Tampereen Livelab.

Kuva: G Livelab Tampere / Casagrande Laboratory

Kyseessä on Suomen oloissakin poikkeuksellinen äärimmäisen hyvin suunniteltu pienimuotoisen live-musiikin keikkapaikka, joka painottuu erityisesti akustiseen elävään musiikkiin. Suomen ainoa Livelab on tähän asti ollut Helsingissä, ja nyt Suomen kiistaton kakkoskaupunki saa omansa. Helsingin Livelabissa on nähty keikkoja Jarkko Martikaisesta Dave Lindholmin kautta Heikki Silvennoiseen, ja myös kansainvälisiä artisteja on tulossa Tampereellekin. Livelabiin voi tutustua osoitteessa https://www.glivelab.fi/.

Hyvältä siis näyttää. Toisinaan on tosin esitetty, että rakennusten ja tilojen vuokraaminen ei ole kaupungin ydintoimintaa. Olen tästä eri mieltä, kun kyse on arvorakennuksista.

Monissa tapauksissa kiinteistöomaisuuden realisointi on järkevin vaihtoehto. Tätä strategiaa myös kaupunki toteuttaa, tapauskohtaisesti harkiten. Kulttuurihistoriallisten rakennusten suhteen kaupungilla on kuitenkin julkisena toimijana korostunut vastuu niiden säilymisestä ja ylläpidosta. Kun kulttuuriperintöä halutaan tältä osin vaalia, nämä rakennukset tuottavat väistämättä oman taakkansa kaupungin talouteen.

Jos nollatulokseen ei voida päästä, pitää kysyä oikea kysymys: Miten tätä taakkaa voidaan minimoida kaupungin osalta? Pannuhuoneessa on kyse juuri tästä: Kaupunki on aktiivisesti etsinyt rakennukseen investointikykyisen vuokralaisen, joka osallistuu myös rakennuksen säilyttämiseen ja kunnostamiseen. Sanoisin tämän olevan kaupungin ydintoimintaa ja myös hyvää taloudenhoitoa – kuten myös projektin kerrannaisvaikutukset.

Nyt Vanhan kirjastotalon puistoon saadaan uudenlainen kulttuurikonsepti, joka elävöittää ympäristöä ja sopii luontevasti osaksi uuden kirjastotalon ja Laikunlavan kulttuuritarjontaa, lisäten osaltaan myös keskustan elinvoimaa. Livelabissa ei esimerkiksi ole omaa keittiötä, vaan kävijät voivat tilata ruokaa lähialueen ravintoloista mobiilisovelluksella suoraan keikkapaikalle. Mainittakoon, että paikasta on tulossa myös täysin esteetön.

Eilisillä päätöksellä siis suojeltiin rakennusta investoimalla kulttuuriin, laajennettiin Tampereen elävän musiikin tarjontaa isolla harppauksella ja elävöitettiin keskustaa juuri siellä missä sitä tarvitaan. Vanhojen rakennusten uudesta elämästä on puhuttu Tampereella viime aikoina paljon. Pannuhuoneesta saatiin nyt hyvä case-esimerkki siitä, miten toimiva konsepti voi luoda rakennukselle uuden elämän myös taloudellisesti perustellulla tavalla. Tähän tulee pyrkiä myös muiden arvorakennusten osalta.

Yhtä hyviä yhteistyökonsepteja kuin Livelab ei ole tarjolla pilvin pimein, mutta niitä tulee aktiivisesti etsiä. Jotta todellisia synergiaetuja voidaan saada, jokaisen rakennuksen kohdalla haasteena on löytää juuri kyseiseen kohteeseen sopiva toimija. Helppoa se ei ole – minimissään ainakin työlästä. Hyvä kiinteistöomaisuuden hallinta edellyttää kuitenkin sitä, että kaupunki onnistuu tässä jatkossakin. Merkit ovat positiiviset.

 

Artikkelikuva: G Livelab Tampere / Casagrande Laboratory

Kommentit

kommenttia