Asunto- ja kiinteistölautakunta piti talousarviokokouksensa 5.9. Talousarvion lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös muita päätösasioita, mielenkiintoisimpina muutoksenhaku ELY-keskukselta kaupungin järvien jäälläajokiellon muuttamiseksi sekä tontin varaaminen ELMU:n ”muusikoiden vuokrataloa” varten.

Talousarvio 2019

Asunto- ja kiinteistölautakunnan vastuualueet liittyvät hyvin suurilta osin kaupungin talouden tulopuoleen. Tästä syystä siinä missä useilla lautakunnilla on säästötalkoissa roolina pahimmillaan jopa leikkaukset, asunto- ja kiinteistölautakunta keskittyy säästötoimissa enimmäkseen tulojen lisäämiseen mm. maankäytön ja tonttipolitiikan keinoin.

Pienistä summista ei ole kyse, sillä Akilan osalta toimintatulot ovat vuoden 2019 talousarviossa 244,1 miljoonaa ja toimintamenot -107,4 miljoonaa. Keskeiset talouden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet liittyvät juurikin tulopuolen vahvistamiseen. Näitä talousarviossa ovat muun muassa yritystonttien luovuttamisen tehostaminen ja tonttien kaavoittaminen kaupungin omistamalle maalle. Selkein yksittäinen luku on maanvuokratulojen kasvattaminen 1,8 miljoonalla eurolla, lisäksi kiinteistöjen osalta uusista investoinneista haetaan hienoista kasvua myös kaupungin saamiin vuokratuloihin.

Varsinaisia leikkaustoimenpiteitä ei siis ole tulossa kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -ryhmän alueelle. Itse asiassa tulovirran turvaamiseksi henkilöstöresursseja jopa hieman vahvistetaan. Yksinkertaistettuna henkilöstöä tarvitaan sen varmistamiseen, että erityisesti maankäytön kaavoituksesta aina rakentamiseen asti johtava prosessi toimii: Jotta talous kantaa ja tavoitteet saavutetaan, tonttikaupassa pitää olla myytävää.

Investointien osalta Hiedanrannan osuus on 10,5 miljoonaa ja Viiden tähden keskusta 5,0 miljoonaa. Talonrakennusohjelmassa ei ole suuria yllätyksiä, investointitason ollessa 46,5 miljoonaa. Ensi vuodelle on varauduttu pitkälti jo aiemmin tiedossa oleviin rakennushankkeisiin, joita ovat mm. Mustametsän päiväkoti. Keskeisimmät kohteet on pidetty listalla, vaikka jo aiemmin investointeja on leikattu kymmenillä miljoonilla euroilla.

Kyselin talousarviokeskustelussa myös sisäilmamäärärahoista, sillä olen aidosti huolissani siitä onko varautuminen nyt tiedossa oleviin ja tuleviin sisäilmaongelmiin alkuunkaan riittävää. Välttämättömien peruskorjausten lisäksi talonrakennusohjelmassa on määritetty kolmen miljoonan euron erillinen osa sisäilmatoimenpiteille – ”sisäilmaolosuhdeinvestoinnit”. Tämän otsikon alle kuuluvat peruskorjausten ulkopuolella tehtävät vähäisemmät toimenpiteet tiettyjen kohteiden käyttöiän pidentämiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koska ongelmien ilmetessä väistötiloja ei käytännössä juuri koskaan ole valmiina, palvelurakennusten käyttöikää joudutaan usein pidentämään väliaikaisin toimenpitein. Näitä ovat esimerkiksi kevyet korjaukset tai ilmanpuhdistimet. Nyt mainittu raha on lopulta pahimmillaan juuri sitä hukkaan heitettyä rahaa, josta on paljon keskusteltu. Asialle on kuitenkin vain vähän tehtävissä, sillä vaihtoehtoista toimintamalliakaan on vaikeaa löytää.

Muutoksenhaku jäälläajokieltoon

Eräs kokouksen pienistä mutta merkittävistä päätösasioista oli se, että lautakunta päätti hakea ELY-keskukselta muutosta alunperin vuodelta 1984 peräisin olevaan lääninhallituksen päätökseen, joka on kieltänyt moottoriajoneuvoilla ajamisen useilla kaupungin järvillä. Autoilu järvellä ei sinänsä ole itsetarkoituksellista ja Tampereen alueella jääteitäkään ei juuri ole, mutta kyse on nimenomaan järvien virkistyskäytön mahdollistamisesta. Latujen ja kävelyreittien moottoroitu auraaminen järvien jäälle on siis meillä teknisesti lainvastaista, joten tähän haetaan nyt muutosta.

Erikoinen byrokratian knoppi asiassa on vieläpä se, että päätöksessä Hämeen Lääninhallitus on oikeuttanut Tampereen kaupunginhallituksen myöntämään vähäisiä yksittäisiä poikkeuksia annettuihin kieltoihin kaupungin omistamilla alueilla. Asia on kuitenkin niin, että tästä huolimatta laki ei edes mahdollista em. poikkeuksien myöntämistä.

Kiinnitin jo ennen kokousta huomiota siihen, että Kaukajärvi ei ollut mukana kaupungin tekemässä muutoksenhaussa. Viime talvena asia herätti paljon keskustelua ja mediahuomiota, kun järvelle virkistysreittejä ansiokkaasti aurannut yrittäjä sai osakseen jopa rikosilmoituksen. Kaupunki ei hae tässä päätöksessä muutosta, sillä muutoksenhaku jää Kaukajärvelle osakaskunnan tehtäväksi. Saamani tiedon mukaan osakaskunta on aktivoitunut asiassa, joten myös Kaukajärven tilanne on tältä osin selviämässä toivon mukaan jo ensi talveksi ja voinemme nauttia virkistysreiteistä ja laduista jatkossakin.

Kalevaan sosiaalista vuokra-asumista esittäville taiteilijoille

Erittäin ilahduttava päätösasia oli myös lautakunnan päätös myöntää Kalevasta tontti Elävän musiikin säätiö ELMU:lle sekä Y-säätiölle. Toimijat aikovat rakentaa tontille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista osa tarkoitetaan esittävän taiteen piirissä ammatikseen toimiville. Hankkeen konsepti on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja ensimmäinen vastaava asuintalo on rakennettu Helsingin Jätkäsaareen (jallukka.fi).

Asuntopolitiikan kannalta ajatus tietylle ammattiryhmälle suunnatusta asumisesta on mielenkiintoinen, mutta keskeistä on se että projekti lisää sosiaalista, monimuotoista asumista Tampereelle. Helsingin vastaava asuintalo on ollut myös varsin suosittu ja haluttu asuinpaikka. Tonttivaraus oli hienoa saada nuijittua pöytään, sillä mielestäni on upeaa että Tampere on valikoitunut tämän hankkeen osalta ELMU:n ensimmäiseksi pääkaupungin ulkopuoliseksi kohteeksi. Aivan hiljanhan hyväksyimme myös Frenckellin vanhan pannuhuoneen vuokraamisen Muusikkojen Liiton Livelab-projektille, joten Tampere selvästi kiinnostaa myös kasvavana kulttuurikaupunkina monia eri toimijoita.

 

Artikkelikuva: Tampereen kaupunki / Hanna Leppänen. 2017

Kommentit

kommenttia