Suomessa elinkautinen kestää keskimäärin 13 vuotta. Ennen sen pidempään ei ole tarvinnut lusia.

Nyt on kuitenkin tullut uusi tuomio – Suomen todellinen elinkautinen.

Kyseessä on vankeus, josta et pääse ikinä eroon. Sinua rankaistaan pahimmalla mahdollisella tavalla jonka rahavetoinen yhteiskunta voi tarjota: Pakotettu syrjäytyminen.

Elinikäinen velkavankeus.

Jäät vapaalle jalalle, mutta sinun ei luultavasti kannata enää koskaan elämässäsi tehdä työtä, yrittää hankkia asuntoa tai tehdä mitään muutakaan. Olet yhdessä yössä syrjäytynyt, erilainen – et voi rakentaa elämääsi samalla tavalla kuin muut. Pahemmassa tapauksessa tuomio vie sinulta mielenterveyden – pahimmassa tapauksessa se muuttuu passiiviseksi kuolemantuomioksi.

Kova rangaistus, mutta onneksi elämme Suomessa. Varaamme tämän kaltaisen rangaistuksen vain pahimmille väärintekijöille, niille jotka loukkaavat oikeustajuamme, ihmisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Mennään siis muutamaan esimerkkiin.

Ampuminen murhatarkoituksessa toista ihmistä varsijousella päähän – 11 000 euroa korvauksia ja 7 vuotta linnaa. Ei edellämainittua.

Neljän kuukauden kestoinen toistuva pahoinpitely, vapaudenriisto – monimuotoista, pitkäkestoista, toistuvaa, muistuttanut kidutusta. Kivusta, särystä, tilapäisestä haitasta sekä henkisestä kärsimyksestä kootusti korvauksia yhteensä 26000 euroa ja 11 vuotta linnaa. Taas ohi.

Entäpä murha, olisiko se oikea rikos tälläiselle tuomiolle? Henkirikos kuitenkin vaikuttaa ympäristöönsä, kuten kansallinen tutkimus henkirikosuhrien omaisista parin vuoden takaa meille kertoo:

(henkirikoksen jälkeen) Taloudellinen tilanne oli huono tai erittäin huono 10 % vastaajista ja 28 % se oli
muuttunut merkittävästi. Taloudellisia kuluja oli aiheutunut 78 % vastaajista ja
menetykset olivat merkittäviä tai suuria 51 %:lla vastaajista.

Depressiosta kärsi 51 % vastaajista, naiset yleisemmin kuin miehet.

Vahingonkorvauksia vaati 76 %, korvausvaatimus oli yleisimmin 8500 euroa.

Syytetty tuomittiin maksamaan 54 tapauksessa n.7500 euroa.

No ei – siinä on näköjään käytännön mukainen keskimääräinen korvaus siitä, jos joku tappaa läheisesi.

Mistä tämän Suomen uuden elinkautisen sitten oikein saa?

Jakamalla tiedostoja laittomasti. Vertaisverkossa tiedostoja luvattomasti jakaneen palvelimen ylläpitäjät velvoitettiin täysin järjettömällä logiikalla maksamaan yli 820 000 euron korvaukset.

Summa summarum: Jos korvauksilla mitataan, musiikin laittomasta jakamisesta tulee siis jollekulle (taitaa olla tekijänoikeusjärjestö?) 109,3 kertaa pahempi mieli kuin ihmiselle jonka läheinen on murhattu.

Paskan marjat. Tässä ei enää puhuta tekijänoikeuskysymyksistä tai mistään muustakaan niin kevyestä, vaan siitä että 820 000 euron elinkautinen laittoman musiikin levittämisestä on yhtä kuin kahden ihmisen elämän tuhoaminen.

Se on ihmisoikeusrikkomus.