Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hallitus teki hiljan esityksen, jonka mukaan ensihoidon kustannusten karsimiseksi Pirkanmaalta tulisi karsia neljä ambulanssia. Esityksessä oli mukana myös muutoksia Tampereen ambulanssien toimintaan.

Ehdotusta pidettiin kestämättömänä, sillä se olisi toteutuessaan katkaissut Pirkanmaan ensihoidon lupaavan kehityksen tuottaen samalla kuitenkin verraten vaatimattomia kustannussäästöjä. Lisäksi näillä säästöillä perusturvasta olisi ollut selkeä potentiaali kertaantua moninkertaisina muissa hoitokustannuksissa. Säästöehdotuksen takana olivat ensisijaisesti Tampere ja ympäristökunnat. Asiaa ei purematta nielty, keräsimme ensihoitajien toimesta myös adressin asiasta ja ehdotus onneksi kaatui valtuustossa äänestyksen jälkeen.

Tänä aamuna Yle uutisoi että täysin yllättäen Tampereen kaupunginhallituksen listalle oli ilmaantunut käsiteltäväksi valitus valtuuston päätöksestä. Jo aiemmin Tampereen kaupungin edustaja oli antanut Aamulehdelle päätöksestä lausunnon, jonka mukaan päätös on Tampereelle epäreilu, sillä samalla kun pienemmät kunnat säästävät ambulanssinsa, Tampereen palvelutaso heidän mukaansa laskee. Jäin kaipaamaan jutussa perusteluja, sillä lausunto oli täysin ristiriidassa oman käsitykseni kanssa.

Kaupunginhallituksen valitusluonnos oli vielä kovempaa tekstiä:

“… yksiköiden vähentäminen huonontaa merkittävästi keskeisen alueen palvelutasoa sekä nykyisestä että aiemman järjestelmän palvelutasosta. Hoitotason yksikön muuttuessa perustason yksiköksi hoitotasoisen avun saanti tulee viivästymään merkittävästi aiempaan verrattuna Tampereen keskustaalueella. Lisäksi yksiköiden työkuormien kasvaessa työsuojelun ja työaika- järjestelyjen kustannukset kasvanevat huomattavasti.”

Olimme myös itse pohtineet sitä, mitä muutokset Tampereella tekisivät alueen, erityisesti keskustan valmiudelle. Muutos on lyhykäisyydessään seuraava: Keskuspaloaseman yksikkö EPI161, yhden miehen hoitotason “tukeva yksikkö”  muutetaan hoitotason kuljettavaksi yksiköksi. Yksi perustason ambulanssi muutetaan hoitotason ambulanssiksi ja yksi perustason yksikkö vähennetään.

Tampereen kaupunki on keskittynyt temppuilussaan painottamaan yhden yksikön leikkausta, jättäen selvästi tarkoituksellisesti huomiotta sen että ao. yksikkö korvataan. Muutos ei ole varsinainen leikkaus, vaan se on järjestely. Kuljettavien yksiköiden määrä pysyy samana:

Ennen: Keskuspaloasemalla 4 perustason yksikköä + yksi ei-kuljettava hoitotaso (4 + 1 = 5).
Muutoksen jälkeen: 2 perustason yksikköä ja 2 hoitotason yksikköä, kaikki kuljettavia (2 + 2 = 4)

Yksiköitä olisi siis laskennallisesti yksi vähemmän, mutta poistuva yksikkö ei ole kuljettava ambulanssi vaan lääkintäesimiehen auto, joka ei kuljeta. EPI161 on tavallaan jo korvattu: Ensihoidon kenttäjohtaja joka päivystää TAYSin alueella tuli uutena mukaan palvelujärjestelmään ensihoitouudistuksen aikaan. Se palvelee lyhyillä viivein tarvittaessa myös keskustaa.

On myönnettävä että edes EPI161:n poistumista kukaan tuskin haluaa – keskusta ansaitsisi jopa yhden auton lisää. Työsuojelullinen väite on varsin pätevä. Kuitenkin “vähennyksestä” puhuminen seurauksena siitä että maakuntien autot säästettiin – se on outoa. Laskeeko palvelutaso kuten Tampereen kaupunki väittää? Ei. Kuljettavien yksiköiden määrä pysyy samana, mutta viivan alle jää itse asiassa yksi hoitotaso enemmän. Jonkun tulkinnan mukaan palvelutaso jopa paranee! Tampereen kaupungille tämä on kuitenkin “merkittävä huononnus”?

Oudointa tässä on se, että muutosehdotus ei ollut sitä Tampereen mielestä päätöksentekovaiheessa.

Ei PSHP:n hallituksessa, johon esitys – myös tamperelaisten toimesta – valmisteltiin päätettäväksi. Hallituksessa kukaan ei vastustanut Tampereen yksiköiden muutosehdotuksia. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan, leikkauksineen päivineen.

Ei myöskään PSHP:n valtuustossa, jossa leikkaukset kaadettiin mutta Tampereen muutokset säilytettiin päätöksen osana. Olin läsnä kokouksessa – valtuustossa kukaan ei väittänyt sanallakaan että kyseessä olisi merkittävä huononnus Tampereen palvelutasoon.

Toisin sanoen, missään päätöksentekoelimessä kukaan ei tehnyt elettäkään sen eteen että tämä kaupungin väittämä “merkittävä huononnus” olisi saatu estettyä.

Tämä se on politiikkaa pahimmillaan. Tampere laati päätösesityksen joka kumottiin selkeästi epätasa-arvoisena. Nyt se valittaa osin itse laatimastaan päätöksestä vedoten siihen, että päätös oli epätasa-arvoinen.

 

 

 

 

 

 

 

Olen itse tamperelainen luottamushenkilö ja ylpeä kotikaupungistani. Siksi haluan sitä johdettavan arvoisellaan tavalla. Ymmärrän äärimmäisen hyvin sen että tamperelaisten edun ajaminen on luottamushenkilöiden ja virkamiesten ensisijainen tehtävä. Valitettavasti Tampere ei ole kuitenkaan koko Pirkanmaa ja kaupungin ympärillä ei ole (toistaiseksi) kuin Berliinin muuria, joka erottaisi meidät muusta maakunnasta. Tamperelaisten etu on laajempi käsite kuin pelkkä oma napa.

On eri asia laittaa oma pesä kuntoon kuin säästää esimerkiksi kuntayhtymissä muiden kuntien asukkaiden turvallisuuden kustannuksella. Sapelit kalisevat ja tulossa on vaativa sote-uudistus – näinkö se käytännössä toteutetaan? Myös kuntapäättäjillä on näissä asioissa vastuu ajatella laajemmin. Myös tamperelaiset matkustavat ja mökkeilevät Pirkanmaalla. Kaikki meistä eivät mene varta vasten kotiinsa ajamaan kolaria tai sairastumaan akuutisti. Naapurin kiusaaminen sattuu myös omaan pesään – tamperelaisiin.

Säästöjä on ehkä tehtävä, mutta puolustan itse kahta asiaa viimeiseen asti: Perusturvaa ja peruspalveluja. Kyse on myös kaupungin imagosta: Tampereen huono talous ei oikeuta tekemään Tampereesta koulukiusaajaa Pirkanmaan ja muun Suomen silmissä. Huonoista häviäjistä ei tykkää kukaan.

Miten käytännössä Tampereen ensihoidon palvelutaso päätöksen jälkeen “huononee merkittävästi”? Onko huononnus niinkin merkittävä, että maakuntien ambulansseista on Tampereen kaupungin mielestä pakko vähentää? Mikä on se valituksessa mainittu yksikkö, joka laskee hoitotasosta perustasoiseksi – en löydä sitä? Miksi Tampere itse valmisteli PSHP:n hallituksen esitykseen kohdan, johon se nyt hakee oikeutta “epätasa-arvoisena”? Miksi asiaan ei päätöksenteon yhteydessä puututtu mitenkään, mutta nyt samasta asiasta valitetaan?

Siinä faktakysymyksiä. Itseäni kuitenkin mietityttää eniten se, mikä asiassa lopulta niin paljon Tampereen asiasta päättäviä korpeaa.

Tampere maksaa ambulansseista tällä hetkellä n. 600 000 euroa vuodessa. Säästö Pirkanmaan ambulanssien leikkauksista olisi ollut koko Pirkanmaan tasolla hieman yli miljoona euroa. Tarkkaa osaa en tiedä, mutta läheskään koko säästö ei todellakaan olisi tullut Tampereen taseeseen. Säästö on siis lopulta varsin vaatimaton suhteutettuna koko budjettiin – sekä etenkin siihen, että kyseessä on henkeä turvaava peruspalvelu.

Silti asiasta ollaan valmiita taistelemaan verisesti loppuun asti, vaikka kyse on lopulta ihmishengistä. Aloin itsekin pohtimaan (enkä ollut ajatukseni kanssa yksin): Väännetäänkö tässä todella lopulta rahasta, vai onko kyseessä sittenkin valtakysymys?

Moni tamperelainen allekirjoitti adressin, jolla pyrimme kollegoideni kanssa estämään ambulanssien leikkaukset Pirkanmaalta. Tampereen kaupungin lausunnot asiasta ovat kylmä suihku heille, sillä niistä saa herkästi sen kuvan että nimi adressissa olisi nyt pois oman kotikunnan valmiudesta. Totuus on kuitenkin se, että allekirjoitus ei osunut ketään omaan nilkkaan.

Sen sijaan, Tampereen kaupungin politiikka voi vielä osuakin.